Français (France) 
Finnish (FI) 
English (United Kingdom) 
Sivustollamme elää kaksi sisältökokonaisuutta rinnakkain: projektin menestysvektori, joka kertoo mitä onnistuminen tarkoittaa, ja PM²-menetelmä, joka kertoo miten onnistumiseen päästään. Tässä artikkelissa yhdistämme nämä kaksi näkökulmaa – erityisesti EU-hankkeiden (EAKR, ESR+, JTF) kontekstissa.
Miten nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa?
Menestysvektori vastaa kysymykseen projektin onnistumisesta tarkastellen kolmea eri ulottuvuutta. Se on kuitenkin nimenomaan mittari ja ei itsessään kerro, mitä pitää tehdä onnistumisen varmistamiseksi. PM²-menetelmä puolestaan on toimintamalli sisältäen hallintomallin, elinkaaren, prosessit ja mallipohjat, joiden avulla projektia ohjataan haluttuun lopputulokseen. Yhdessä ne antavat tehokkaat välineet projektin onnistuneeseen läpivientiin.
Sidosryhmätyytyväisyys ja PM²-hallintomalli
Sidosryhmätyytyväisyys eli projektin oikeutus ei synny sattumalta. Se kumpuaa suoraan PM²:n hallintomallista (1. pilari): selkeästi määritellyt roolit (Projektin omistaja, Projektipäällikkö, Operatiivinen päällikkö (Business Manager), Projektin ohjausryhmä) ja päätöksiin liittyvät vastuut varmistavat, että sidosryhmät tietävät koko ajan hankkeen etenemisestä ja eri tahojen vastuista. EU-hankkeessa rahoittaja, ohjausryhmä ja toteuttajaorganisaatio jakavat saman tilannekuvan, jolloin luottamus projektin suunniteltuun toteutukseen vahvistuu.
Hallintomalli ei ole byrokratiaa, vaan keskinäistä luottamusta ja sidosryhmätyytyväisyyttä vahvistava rakenne.
Hyötyjen saavuttamiseen liittyvät PM²:n asiakirjat
Menestysvektorin toinen ulottuvuus, hyötyjen saavuttaminen, jää harmillisen usein vaillinaiseksi – ellei siitä ole pidetty huolta hankkeen alusta lähtien. Tähän PM² tarjoaa toimivan työkalupakin:
| PM²-asiakirja | Tehtävä hyötyjen saavuttamisessa |
|---|---|
| Toimintamalli (Business Case) | Määrittää tavoitellut hyödyt hankkeen aloitusvaiheessa (ennen suunnittelua) ja perustelee projektiin laitettavat panokset. |
| Toimintamallin toteuttamissuunnitelma (Business Implementation Plan) | Kuvaa, miten ja kenen toimesta hyödyt varmistetaan hankkeen tuotosten valmistuttua. |
| Siirtymäsuunnitelma (Transition Plan) | Varmistaa hankkeen tuotosten siirtymisen normaaliin (liike)toimintaan tukien osaltaan hyötyjen toteutumista. |
Ilman näitä asiakirjoja ilmoitetut hyödyt jäävät sanahelinäksi.
Suunnittelutarkkuus, elinkaari ja prosessit
Kolmas ulottuvuus, suunnittelutarkkuus, kuvaa suunnitelman toteutumista – resurssien, aikataulun, kustannusten ja sisällön osalta. Tämä on suoraan yhteydessä PM²:n elinkaareen (2. pilari) ja prosesseihin (3. pilari). Vaiheet (Aloitus, Suunnittelu, Toteutus, Päättäminen) ja niiden tarkistuspisteet estävät poikkeamien kasvamista hallitsemattomiksi ennen niihin puuttumista.
Tässä myös Monte Carlo -simulointi tulee kuvaan: Simuloinnilla saamme todennäköisyysjakauman projektin kestolle ja kokonaiskustannuksille. Erityisesti aikataulu- ja kustannuspaineita sisältävissä EU-hankkeissa tämä on tärkeää.
Tiivistelmä
| Menestysvektorin ulottuvuus | PM²-elementti |
|---|---|
| Sidosryhmätyytyväisyys | Hallintomalli (1. pilari) |
| Hyötyjen saavuttaminen | Business Case, Business Implementation Plan, Transition Plan |
| Suunnittelutarkkuus | Elinkaari ja prosessit (2.–3. pilari) + Monte Carlo -simulointi |
Menestysvektori ja PM² eivät siis ole erillisiä työkaluja, vaan saman kolikon kaksi puolta: toinen kertoo, mitä mitataan, toinen kertoo, miten haluttu tulos saavutetaan.