![]() |
Seuraamalla Discoverit.fi LinkedIn-yrityssivua saat uutisissa julkaistavia erityisetuja. |
| Seuraa 'A Hitchhiker's Blog of PM' -uutiskirjettä (englanniksi) | |
![]() |
Seuraamalla Discoverit.fi LinkedIn-yrityssivua saat uutisissa julkaistavia erityisetuja. |
| Seuraa 'A Hitchhiker's Blog of PM' -uutiskirjettä (englanniksi) | |
Heti kun organisaatiossa havaitaan ongelma, käynnistyy tuttu kaava: perustetaan projekti, nimetään ohjausryhmä ja avataan Teams-kanava (kuva 1). Pian ollaan jo tekemässä suunnitelmaa – ilman että on pysähdytty kunnolla kysymään: mikä ongelma oikeasti on, ja mikä olisi järkevin tapa ratkaista se?
Tutkimusten (mm. Saara Karasvirta) mukaan suurissa organisaatioissa voi olla samanaikaisesti käynnissä satoja muutoshankkeita – usein ilman selkeää kokonaiskuvaa, priorisointia tai kohdennettua resursointia.

Kuva 1. "Houston, we have a project."
Kääritäänpä aiempi postaus "Miksi projektikoulutukset tuottavat harvoin tuloksia?" ja LinkedIn-uutiskirjeessä kuvattu projektin menestysvektorin käsite samaan pakettiin.

Kuva 1. Projektipiinaa.
Jotakuinkin tämän ajanlaskumme 3. vuosituhannen projektinhallinnan kouluttajana toimineena olen väistämättä pohtinut, miksi projektikoulutukset tuottavat harvoin tuloksia. Aiheesta ei varmastikaan aukottomia tutkimustuloksia ole, joten pitäydyn varauksellisissa sanankäänteissä. Koulutus ei automaattisesti muutu opeiksi, saati paremmaksi toiminnaksi. Jaan tässä estetekijät kolmeen luokkaan.
Lue lisää: Miksi projektikoulutukset tuottavat harvoin tuloksia?
Perinteiset hallintamallit pyrkivät:
Tämän johdosta:
Menestysvektori tarjoaa käytännöllisen ja yksinkertaisen tavan arvioida ja mitata projektin onnistumista kolmen keskeisen ulottuvuuden kautta: sidosryhmätyytyväisyys, hyötyjen saavuttaminen ja suunnittelutarkkuus.